Laadukkaita kokonaisarkkitehtuurituotteita on ilo käyttää

Laadukkaita kokonaisarkkitehtuurituotteita on ilo käyttää

Kokonaisarkkitehtuurituotteet ovat se kokonaisarkkitehtuurin tyypillisimmin mainittu osa – sen varsinainen sisältö kuten arkkitehtuurimallit ja -kuvaukset, periaatteet ja roadmapit. Jotta kokonaisarkkitehtuuri oikeasti vaikuttaisi johonkin, tulee kokonaisarkkitehtuurituotteet jalkauttaa eli käyttää niitä. Jotta joku haluaisi arkkitehtuuria käyttää mihinkään, tulee sen laatu olla kunnossa. Katso, miten voit tehdä kokonaisarkkitehtuurituotteistasi hyödyllisiä!

Arkkitehtuurituotteiden tuottaminen on arkkitehdin perustaitoja. Siihen kuuluu sekä tiedon kerääminen että varsinainen arkkitehtuurituotteiden luominen ja päivittäminen. Tieto kerätään esimerkiksi työpajoissa, haastatteluissa ja kirjalliseen materiaaliin tutustumalla. Laadukas lähdetieto ja analyysi ovat hyvän arkkitehtuurituotteen perusta, mutta ne eivät yksin riitä. Valitettavan usein näkee arkkitehtuurikaavioita, joiden hyödynnettävyys on heikko.

Millaiset arkkitehtuurituotteet sitten ovat laadukkaita? Seuraavassa on kuvattu tärkeimpiä laadun tekijöitä.

  • Tuotteiden saatavuus. Oikea arkkitehtuurituote tulisi olla käyttäjän saatavissa, ja vieläpä oikealla hetkellä. Tähän liittyy tietenkin se, että tarvittava tuote on ylipäätään olemassa. Välillä vaatii arkeologin lahjakkuutta löytää aiheeseen liittyvät kaaviot. Vaikka sisältöä lopulta löytäisikin, ei se välttämättä ole käyttökelpoista. Kaikki käyttäjät eivät edes osaa tai edes pysty käyttämään varsinaista mallinnusvälinettä, joten sisältöä pitää saada julkaisuihin ja raporteille (esimerkiksi intranetiin). Tee helpot navigointirakenteet, joiden kautta ainakin tärkeimmät kaaviot löytyvät. Selvitä, millaisia tuotteita käyttäjät tarvitsevat ja laita paukkuja erityisesti niiden tuottamiseen.
  • Sisällön selkeys. Arkkitehtuurin tulee olla luettavaa, tarkkuuden ja kattavuuden kustannuksellakin. Ylenmääräistä monimutkaisuutta (esim. paljon yhteyksiä tai elementtejä) kannattaa välttää. Elementtien asettelun ja värien tulee miellyttää silmää (tähän on saatavissa hyviä oppaita). Asettelemalla yhteydet visuaalisesti siististi (tai piilottamalla ne kokonaan) voi tehdä ihmeitä kaavion luettavuudelle. Jos johonkin käyttöön yksityiskohtia tarvitaan enemmän, kannattaa kyseisestä kuvauksesta tehdä lisäksi myös yksinkertaisempi versio.
  • Sisällön yhtenäisyys. Yhtenäisyyteen liittyy useampia osa-alueita, kuten kuvaustavan yhtenäisyys (kuvattu kaikki suunnilleen samalla käsialalla ja periaatteilla), sisällöllinen yhtenäisyys (esim. elementit ovat yhteydessä toisiinsa loogisesti ja alatason arkkitehtuuri noudattaa ylempää) ja kuvauskannan sisällön laatu (esim. kuinka paljon on duplikaattielementtejä ja muuta ”roskaa”). Jos kuvauskannan sisältö on kovin hajanaista, kokonaiskuvaa on vaikea saada ja arkkitehtuurin hyödynnettävyys kärsii.
  • Sisällön oikea tarkkuustaso (yksityiskohtaisuus). Yksityiskohtaisuus tarkoittaa sitä, kuinka ”syvälle” arkkitehtuurikuvassa mennään. Yksityiskohtia luonnollisesti tarvitaan toteutusta tukevissa arkkitehtuurikuvauksissa, mutta kokonaisarkkitehtuurissa liika yksityiskohtaisuus ei ole hyvä idea. Luettavuuden kannalta liika yksityiskohtaisuus voi olla tuhoisaa. Tämä voi karkottaa tärkeimmät sidosryhmäsi, kuten johdon, arkkitehtuurikuvausten ääreltä. Jos yksityiskohtaisia kuvauksia tarvitaan, kuvaa ne erillisissä kaavioissa esimerkiksi niin, että sisältöön pääsee aina ”porautumaan” syvemmälle.
  • Sisällön rajaus ja kattavuus. Periaatteessa arkkitehtuurikaavioissa on mahdollista kuvata vaikka kuinka laajoja kokonaisuuksia, mutta käytännössä kaavioiden sisältöä on rajattava. Hyvä ohje tähän on, että kunkin arkkitehtuurikaavion tulisi sisältää looginen, yhteenkuuluva asiakokonaisuus, jonka ihminen kerralla ymmärtää – esimerkiksi sopivalla tarkkuustasolla kuvattu prosessi (tai sen osa, jos prosessi on hyvin laaja). Järjestelmäkartan taas voi pilkkoa esimerkiksi liiketoiminta-alueittain tai muun loogisen jaottelun mukaan. Kuvauksen tulisi mahtua PowerPoint-kalvolle (tai paperille) niin, että teksti on vielä luettavissa.
  • Sisällön oikeellisuus. Arkkitehtuurin perusoletus pitäisi olla, että se pitää paikkansa tai on ainakin sillä hetkellä paras näkemys asiasta. Tätä voi edesauttaa ainakin sillä, että arkkitehtuurin tuottamisessa käytetään luotettavia tietolähteitä, se kuvataan oikein, käytetään sopivalla kommentointikierroksella ja hyväksytään yhdessä (enemmän tai vähemmän formaalisti). Sisällöstä tulisi selvitä helposti, mikä osa arkkitehtuuria on luonnosta, mikä todennettua nykytilaa ja mikä tulevaisuuden suunnitelmia.

Kannattaa huomata, että kokonaisarkkitehtuurituotteiden laatu tarkoittaa eri asioita eri sidosryhmille. Esimerkiksi johto voi arvostaa selkeitä yleiskuvia ja analyysejä, kun taas IT-arkkitehdit voivat haluta tarkkojakin yksityiskohtia.

Tämä näkyy siinä, kuinka selkeitä ja tarkkoja kuvausten tulee olla. Se on loppujen lopuksi katsojasta kiinni, onko esimerkiksi viidenkin elementin kaaviossa jo yksi elementti liikaa. Arkkitehdin pitäisi pystyä vastaamaan erilaisten arkkitehtuurin käyttäjien tarpeisiin. Siksi arkkitehtuurituotteista voi joutua luomaan useita versioita eri sidosryhmille.

Käyttötarkoitukseen sopiva notaatio ja riittävillä ominaisuuksilla varustettu kuvausväline luonnollisesti myös parantavat arkkitehtuurikuvausten laatua monilla yllä mainituilla osa-alueilla. Arkkitehtuurin kuvaamistakin voi oppia, vaikkapa Coalan kokonaisarkkitehtuurikursseilla.

Ja niin kuin missä tahansa muussakin dokumentaatiossa, pitää kokonaisarkkitehtuurituotteiden ylläpidosta huolehtia. Tätä varten tuotteiden omistajuus tulee olla selkeästi määritelty.

Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa tarkastellaan kokonaisarkkitehtuurin hyötyjen syntymiseen vaikuttavia asioita ja hyötyjen mittaamista.

Lisää ajankohtaisia