Millainen on hyvä kokonaisarkkitehtuuriprosessi?

Millainen on hyvä kokonaisarkkitehtuuriprosessi?

Toimivat kokonaisarkkitehtuuriprosessit ovat kokonaisarkkitehtuuritoiminnan perusta. Niissä tehdään arkkitehtuurin varsinainen sisältö ja jalkautetaan se organisaatioon. Prosessien toimivuus vaikuttaa suoraan kokonaisarkkitehtuurin käyttöön, jonka kautta taas syntyy suurin osa kokonaisarkkitehtuurin hyödyistä. Ja koska kokonaisarkkitehtuurityössä mukana olevat sidosryhmät saavat tästä työstä suoraan oppia, voi jo sitä kautta syntyä parempi ymmärrys organisaatiosta ja sen eri osista. Harvoin kuitenkin kaikki on prosesseissa kohdallaan. Poimi tästä kirjoituksesta vihjeet arkkitehtuuriprosessien kehittämiseen!

Niin kuin kaikki muutkin prosessit, myös kokonaisarkkitehtuuriprosessit koostuvat joukosta tekemisiä, jotka johtavat tiettyihin lopputuloksiin. Nämä lopputulokset eivät synny itsestään, vaan niiden toteutukseen tarvitaan resursseja kuten osaavaa työvoimaa, aikaa ja rahaa sekä erilaisia menetelmiä ja työkaluja.

Mitä kokonaisarkkitehtuuriprosesseissa sitten tulisi tuottaa? Prosessien tuloksena pitäisi ensinnäkin syntyä viimeisteltyjä ja hyväksyttyjä arkkitehtuurituotteita, kuten kuvauksia, malleja, periaatteita ja muuta dokumentaatiota. Jotta kokonaisarkkitehtuuri oikeasti vaikuttaisi johonkin, se tulee jalkauttaa organisaatioon. Tämä tapahtuu tuotettavilla arkkitehtuuripalveluilla, kuten projektien arkkitehtuurituella ja arkkitehtuurikatselmoinneilla. Ja niin kuin missä tahansa muussakin dokumentaatiossa, pitää kokonaisarkkitehtuurituotteiden ylläpidosta huolehtia. Tätä varten tuotteiden omistajuus tulee olla selkeästi määritelty.

Millaisia sitten ovat laadukkaat kokonaisarkkitehtuuriprosessit? Seuraavassa on käyty läpi tärkeimpiä laatua edesauttavia tekijöitä.

  • Selkeät tavoitteet. Kuten missä tahansa muussakin toiminnassa, tulisi kokonaisarkkitehtuurinkin tavoitteet olla määriteltyinä selkeästi. Tavoitteiden tulisi luonnollisesti olla myös yleisesti hyväksyttyjä.
  • Kokonaisarkkitehtuurin menetelmät, viitekehykset ja notaatiot. Kokonaisarkkitehtuurityötä ohjaavien kehitysmenetelmän ja viitekehyksen (esim. TOGAF ja JHS 179) sekä notaatioiden (esim. ArchiMate® ja UML) tulee olla tavoitteisiin ja käyttötarkoituksiin sopivia.
  • Kokonaisarkkitehtuuriväline. Arkkitehtuurivälineen (esim. BiZZdesign®, Sparx tai QPR) tulee olla käyttötarkoitukseen sopiva. Kuvauksia pitää pystyä työstämään yhdessä ja elementtejä uudelleenkäyttämään useiden mallintajien kesken. Minimissään tämä tarkoittaa siis kuvauskanta (repository) -pohjaista välinettä. Raportointi- ja julkaisuominaisuudet ovat myös kriittisiä arkkitehtuurin käytön kannalta.
  • Työnjako muiden kehittämis- ja hallintatoimintojen kanssa.Kokonaisarkkitehtuuri on yksi kehittämistoiminto muiden toimintojen, kuten hanke- ja järjestelmäsalkkujen hallinnan, IT-kehittämisen, projektinhallinnan ja prosessien kehittämisen rinnalla. Siten kokonaisarkkitehtuurin asemointi olemassa olevien toimintojen kanssa on välttämätöntä. Erityisesti päällekkäisyydet ja ristiriitaiset tehtävät eri toimintojen välillä tulisi minimoida. Pitää myös varmistaa, ettei jää olennaisia tehtäviä jotka eivät kuulu millekään toiminnolle.
  • Sidosryhmien osallistuminen kokonaisarkkitehtuurityöhön. Arkkitehtuuria ei tule tietenkään tehdä pelkästään arkkitehtien kesken norsunluutornissa, vaan ottaa sidosryhmät (erityisesti liiketoiminta) mukaan arkkitehtuurityöhön. Tämä tarkoittaa yleensä työpajatyyppistä työskentelyä, jossa haetaan tietoa nykytilan kuvaamista varten, suunnitellaan yhdessä tavoitetilaa ja jopa työstetään yhdessä arkkitehtuurikuvauksia.
  • Resurssien saatavuus. Resurssien (kuten osaava työvoima, aika ja raha) riittävyys vaikuttaa myös kokonaisarkkitehtuuriprosesseihin. Arkkitehdeilla perushaaste on se, että kokonaisarkkitehtuurin tekeminen jää yleensä projektivastuiden ja mahdollisten ei-arkkitehtuuristen linjavastuiden jalkoihin. Osaaminen ja koulutuksen saatavuus tulee myös varmistaa.

Miten kokonaisarkkitehtuuriprosessien kehittämisessä sitten pääsee alkuun? Kehittyneemmät prosessihifistelyt, kuten työnkulkujen mallintaminen BPMN:llä kannattaa jättää myöhempiin vaiheisiin, ja lähteä liikkeelle ihan perusasioista miettimällä mitä halutaan saada aikaan ja kenelle. Tästä mietinnästä syntyvät tekemiset tulee vastuuttaa, ja varmistaa että niihin on oikeasti käytettävissä tarpeeksi osaamista ja aikaa. Tarkemmin kokonaisarkkitehtuurin tekemiseen voi pureutua tarkemmin esimerkiksi Coalan kokonaisarkkitehtuurikursseilla.

Kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa tarkastellaan kokonaisarkkitehtuurin hyötyjen syntymiseen vaikuttavia asioita ja hyötyjen mittaamista.

Lisää ajankohtaisia