Mitä se kokonaisarkkitehtuuri oikein on?

Sanotaan, että asia pitää ymmärtää kunnolla ennen kuin sitä voi tehdä. Tai ehkä ennemminkin ”kannattaa tehdä”. Kaikkeahan voi tehdä, ymmärsi tai ei. Itse asiassa ihmiselle on tyypillistä toimia näppituntumalla eli tehdä hyödyllisiä asioita, olivatpa ne oikeaksi todistettuja tai eivät. Jopa matematiikassa on teorioita, jotka saatiin kunnolla todistettua vasta abstraktin matematiikan kehityttyä. Hyötyä niistä saatiin jo sitä ennen.

Katsotaanpa netistä muutama kokonaisarkkitehtuurin määritelmä. Gartnerin määritelmä on pitkähkö ja melko pragmaattinen. Se kuvailee, mitä kaikkea kokonaisarkkitehtuurilla voi tehdä. Myös TOGAF® määrittelee kokonaisarkkitehtuurin lähinnä tekemisten ja käyttötarkoituksen avulla. Teoreettisimmalta kuulostavat määritelmät luonnollisesti löytyvät Zachmanilta. En kuitenkaan ajatellut jatkaa tällä tiellä. Kukin voi etsiä netistä haluamansa määritelmät tai kirjoittaa vaikkapa oman.

Lähdetään ennemminkin käytännön kautta, eli siitä miten suomalaisissa yrityksissä kokonaisarkkitehtuuri tyypillisesti tulkitaan. Varsin yhtä mieltä ollaan siitä, että kokonaisarkkitehtuuri sisältää liiketoimintaa, informaatiota ja IT:tä. Kukin näistä jakaantuu vielä osiin. Liiketoiminta-arkkitehtuuriin kuuluvat yrityksen tavoitteet ja strategiat, melko usein myös prosessit ja erilaiset tavat kuvata liiketoimintamallia. Informaatio voi olla oma näkökulmansa, jolloin se jakaantuu liiketoiminnallisempaan näkemykseen informaatiosta ja sen toteutukseen IT-ratkaisuissa. Tai teoreettisempana jako käsittelliseen, loogiseen ja fyysiseen. IT taasen voidaan nähdä muutamalla eri tavalla. Perinteisintä on ajatella se tietojärjestelminä, teknologioina ja infrastruktuurina. Toinen tapa on kuvata IT palveluina ja komponentteina, jotka yhteen toimiessaan muodostavat ketterän alustan liiketoiminnan tarpeille.

Kokonaisarkkitehtuurin painopiste voi eri yrityksissä olla eri näkökulmissa. Usein lähtökohta on enemmän tai vähemmän IT:ssä. Liiketoimintaprosessit on toinen suosittu painopiste. Näitä kumpaakin on tehty ennenkin, eli miten kokonaisarkkitehtuuri eroaa aikaisemmista lähestymistavoista? Ei välttämättä mitenkään. Yksi tapa näyttää nopeaa etenemistä on ottaa prosessikartta ja järjestelmäkartta ja julistaa ne kokonaisarkkitehtuuriksi. Eikä itse asiassa niin kovin huonokaan tapa, ovathan molemmat varsin konkreettisia ja hyödyllisiä tuotoksia, etenkin jos sattuvat olemaan ajan tasalla.

Kokonaisarkkitehtuurissa oleellisinta on kokonaisuuden analysointi ja päätöksenteon tukeminen. Virallisesti kokonaisuus on tietysti koko yritys, mutta kokonaisarkkitehtuuri voi käsitellä myös yrityksen osaa. Kokonaisuus tarkoittaa sitä, että analysoidaan myös ympäristöä eikä putkinäköisesti vain yhtä osa-aluetta. Kokonaisvaltaisinta analysointi tietysti on, kun mukaan otetaan myös yrityksen ulkopuoliset toimijat, ovathan yritykset nykyisin voimakkaan verkottuneita. Mikä on sopiva kokonaisuus on kunkin oman harkinnan varassa. Koko maailmaa ei voi analysoida, mutta liittyvät asiat toki kannattaa. Kun puhutaan kokonaisuuksista ja päätöksenteosta, viittaa se luontevasti tarkkuustasoon. Tarkkuustaso on tyypillisesti karkeampi kuin IT-puolen esityksissä on tavattu nähdä. Päätöksentekoon liittyy myös erilaisten vaihtoehtojen esittely. Kuvataan siis tulevaisuutta ja siitä muutamaa eri vaihtoehtoa. Pohjalle tarvitaan luonnollisesti riittävä ymmärrys nykytilasta, jotta nähdään millaisesta muutoksesta on kyse.

Mitä kokonaisarkkitehtuuri sitten ei ole? Tai mikä asia ei ainakaan ole kokonaisarkkitehtuuria? Tämä on itse asiassa vielä vaikeampi kysymys kuin kokonaisarkkitehtuurin määritelmä. Arkkitehtuuri on suunnittelua ja korkeintaan toteutuksen ohjausta, eli operatiivinen toiminta on arkkitehtuurin ulkopuolella. Tosin jos arkkitehtuuriin halutaan lisätä mittareita, mistäpä muualta mittaustietoa saadaan kuin päivittäisestä toiminnasta. Arkkitehtuurin tarkkuustaso riippuu yrityksen koosta. Mitä isompi yritys (tai isompi ratkaistava ongelma) sen karkeammalla tarkkuustasolla arkkitehtuuri on tehtävä. Tarkimman tason kuvaukset, kuten prosessien työnkulut tai IT-puolen määritykset eivät enää ole arkkitehtuuria. Kaikki muu melkein voikin olla – riippuen tilanteesta.

Tähän vastaus itse asiassa kiteytyy. Riippuu tilanteesta. Kokonaisarkkitehtuuriharjoituksissa on tiettyjä yhteisiä nimittäjiä, mutta monet asiat muotoutuvat yrityksen tarpeiden ja kulttuurin mukaan. Ja niin sen kuuluukin olla.

Lisää ajankohtaisia