Standardien merkitys kokonaisarkkitehtuurityössä

Standardien merkitys kokonaisarkkitehtuurityössä

Kokonaisarkkitehtuuriin liittyvistä standardeista tunnetuin lienee TOGAF®. Kuvauskieltä standardoiva ArchiMate® taas on hieman vähemmän tunnettu. Jotkut lukevat JHS179-suosituksen standardeihin, vaikka se on lähinnä suositus. JHS179:n perusteella ollaan tuottamassa JHS198:a, joka on ns. ”tekninen eritelmä” eli standardi. Standardien joukko on siis jossain määrin kirjava, joissain puhutaan enemmän työtavoista ja muista parhaista käytännöistä, joissain taas on standardoitu tuotosten formaatti. Teknisistä standardeista olemme jo oppineet, että standardien ansiosta asiat toimivat paremmin yhteen, kun kaikki osapuolet noudattavat samaa standardia.

Open Groupin linjaus on selvä. TOGAF® on menetelmä ja ArchiMate on kuvauskieli. Tähän suuntaan ollaan menossa. Mitä ArchiMate kuvauskielenä tarkoittaa? Kukin elementti (kaikki ne laatikot ja soikiot, joita arkkitehtuurikuvissa käytetään) on standardoitu. ArchiMate:lla tehdyt arkkitehtuurikuvat näyttävät siis lukijan silmään samalta. Myös kuvissa käytetyillä nuolilla ja viivoilla on tarkkaan määritelty merkitys. Tämä helpottaa arkkitehtuurin viestintää. Riittää, että osaa lukea yhdenlaisia kuvia. Vähän samaan tapaan kuin rakennuspiirustuksissa. Ei kirvesmiehillekään tule milloin mitäkin kuvia tulkittavaksi.

Kokonaisarkkitehtuuria eli arkkitehtuurikuvia tehdään erilaisilla mallinnusvälineillä (Suomessa käytössä olevia mallinnusvälineitä ovat mm. QPR, Sparx, ARIS, BiZZdesign). Toki ennen ArchiMate-kuvauskieltä on ollut jonkinlaisia standardeja, mutta ei niin kattavia. Niinpä ennen kullakin mallinnusvälineellä oli perinteisesti oma tapansa kuvata arkkitehtuuria ja yksi osa mallinnusvälineen opettelua oli opetella siellä käytetty kuvaustapa. Koska mallinnusväline on organisaatiossa käytössä useita vuosia, ei tästä ollut merkittävää haittaa. Riittää toki, että organisaatiossa osataan sinne valitut mallinnusvälineet, ei ole tarpeen hallita kaikkia mahdollisia. Nykyisin tilanne on kuitenkin toinen, käytetään yhä enemmän konsultteja ja vaihtavat ne omatkin työntekijät silloin tällöin työpaikkaa.

Osaamista on huomattavasti helpompi hankkia ja ylläpitää, jos mallinnustapa pohjautuu avoimeen standardiin. Standardi itsessään löytyy netistä ja myös sen hyödyntämistä tukevaa dokumentaatiota on tarjolla runsaasti. Jos ei halua opetella asioita itsekseen, on tarjolla kursseja. Osaamisen voi mittauttaa suorittamalla sertifikaatin. Tämä tekee myös konsultoinnin ostajan elämän helpoksi. On olemassa selkeät kriteerit, joita voi toimittajilta edellyttää. On tämä konsultointitaloillekin hyvä juttu. Osaaminen on nimittäin melko helposti hankittavissa, jos vain tahtoa löytyy.

Mallinnusvälinettä valittaessa tyypillinen asiakasorganisaation toive on, että ei ajauduttaisi toimittajaloukkuun, vaan voitaisiin tarvittaessa vaihtaa väline toiseen ilman isompaa tuskaa. Toimittajaloukku voi syntyä monella tavalla, eikä ArchiMate luonnollisestikaan tuo ratkaisua kaikkeen, mutta tietojen siirtoon on olemassa ArchiMate Model Exchange File Format. Siirtotiedosto toimii siten, että mallinnusvälineessä oleva sisältö kirjoitetaan tiedostoon (export), avataan toinen mallinnusväline ja imaistaan sisältö sinne (import). Ja se toimii! Siirsimme nimittäin Coalassa kokeeksi yhden asiakkaan arkkitehtuurikuvaukset välineestä toiseen. Tähän meni semmoiset viisi minuuttia. Toimiiko tämä kaikkien välineiden välillä? Ei välttämättä. Vaikka monellakin välineellä voi piirtää ArchiMate:n näköisiä kuvauksia, eivät kaikki välineet välttämättä toteuta kaikkia standardin vaatimuksia, eli tuota mainittua siirtotiedostoa.

Julkishallinnossa on käytössä JHS179 ja JHS198 on tulossa. Tarvitaanko siellä näitä standardeja? JHS179 ei määrittele kuvauskieltä, vaan (yllätys, yllätys) pohjautuu ArchiMate:en. Niinpä ei riitä, että perehtyy JHS-suosituksiin, vaan on hallittava myös sen pohjalla olevat standardit.

Kuten mainitsin jo aikaisemmin, standardien soveltamiseen löytyy koulutusta. Coalan tarjonnassa on mm. Johdanto ArchiMate® 3 kuvauskieleen. Sertifiointiin johtavaa kurssia meillä ei vielä ole, koska uusimpaan standardin versioon ei ole vielä sertifiointia ja vanhoja standardeja ei oikein kannata opiskella. Jos taas kokonaisarkkitehtuuritoiminnon pystyttäminen tai välinevalinta askarruttaa, on meillä siihenkin useita kursseja.

Lisää ajankohtaisia